Lyhyellä työpäivällä enemmän kilpailukykyä

MITEN TYÖPÄIVÄN LYHENTÄMISELLÄ LISÄTÄÄN KILPAILUKYKYÄ?

Layardin, Nickellin ja Jackmanin (1991) näkemyksen mukaan työllisten määrä sopeutuu pitkällä aikavälillä vastaamaan työn tarjonnan määrää, jolloin tasapainotyöttömyysaste pysyy muuttumattomana yleisen työajan lyhetessä. Kyllä näin jos emme tee ”oikeita” rakenteellisia uudistuksia samaan aikaan, jos pelkästään lyhennämme työaikaa, tulee yksikkökustannus nousemaan jolla on juuri päinvastainen vaikutus työllisyyteen.

Mikä ongelma?

Yhteiskuntamme tärkeimpiä mittareita on vaihtotase joka määrittää tuleeko yhteiskuntaan pääomaa, jota voimme jakaa ja joka mahdollistaa ostovoiman lisäyksen, vai lähteekö sitä muualle. Tämä kertoo myös epäsuorasti kilpailukyvystä.

MITÄ VOIMME TEHDÄ?

Kilpailukykyä voidaan parantaa:

Laskemalla työvoimakustannuksia tai kohottaa työn tuottavuutta nopeammin kuin kilpailijoilla.

TYÖVOIMAKUSTANNUS:

Välitömän ansion sivukustannukset 

Sivukustannuksiin vaikuttaminen:

Työeläkemaksuihin vaikutetaan lisäämällä työllisten määrää.

Sosiaaliturvamaksuihin vaikutetaan lisäämällä työllisten määrää.

Työttömyysvakuutusmaksuihin vaikutetaan lisäämällä työllisten määrää.

Välillinen vaikutus työtapaturma ja sairausvakuutusmaksuihin.

Yhteiskunnan parasta työllisyydenhoitoa on lisätä työvoiman leveyttä.

Työllisiä oli vuoden 2014 helmikuussa 2 405 000. Työttömiä oli noin 10%

Mitä jos työllisiä olisi 3,5Mlj. Ei olisi mitään kestävyysvajetta.

Kuinka lisätään työllisten määrää?

Ainoa mahdollisuus on tehdä todellinen rakenteellinen muutos.

Työaika muutos:

Siirtyminen säännöllisen työajan 8-16 tai 9-17

8 tunnin työpäivästä 12 tunnin työpäivään. (Esimerkiksi 7-13, 13-19 ) Perusteluna vientiteollisuuden työmäärän ja tasaisuuden tarpeella. 

Neljän tunnin lisäys tekee 80 tuntia kuukaudessa.Työllistyminen lisääntyy teollisuuden kyetessä paremmin ohjaamaan työtä.

Pitennetyllä työaikajärjestelyillä voidaan muun muassa:

• Parantaa asiakaspalvelua
• Tasaisempi tuotantokuormitus
• Lisää toimitusvarmuutta ja asiakastyytyväisyyttä
• Mahdollisuus varautua paremmin yllättäviin tuotantohäiriöihin
• Pidentää käyntiaikoja
• Lyhentää läpimeno- ja toimitusaikoja

Ihmisen fysiologinen peruste:

Tietenkään ihmisen fysologinen kestävyys ei tue tätä, koska elinkeinoelämän vaatimukset ohjaavat kehitystä hektisempään työhön (nopeammin, halvemmalla). Joten lyhennetään työaikaa 6 tuntiin, samalla poistetaan varsinainen ruokatauko, koska alle 6 tunnin työpäiville työnantajan ei tarvitse järjestää työpaikka ruokailua. Työajalle jää kaksi 15min taukoa.

Ihminen on joustava ja älykäs, mutta kestää vain lyhytkestoista kuormitusta. Siksi on helposti virheitä tekevä. Työn pitäisi tukea näitä ominaisuuksia. Ihminen kun jaksaa vain niin kauan kuin sisäinen motivaatio antaa jaksaa.

Henkilötuottavuus on kasvanut kaikkein parhaiten silloin, kun työaikaa on lyhennetty ja olosuhteita parannettu!

Nykyinen työaika:

40 tunnin työaika 8h x 5pvä joka tasoitetaan 36,5 tuntiin viikossa (pekkanen). Tai 37,5 tunnin viikkotyö 7,5 x 5pvä.

Työaika ehdotus:

6h x 6pvä / vko koska otetaan lauantai käyttöön päästään 36 viikko tuntiin, mistä seuraa että työajanlyhennysvapaa voidaan poistaa.

Maximi työaika on edelleen 13tuntia, mutta ylityön korvauksiin on syytä tehdä korotus, jolla hillitään ylitöiden käyttöä kuormitustilanteissa.

Yhteiskunalle tulevat muut vaikutukset:

• Palveluaika pitenee merkittävästi
• Energian kulutushuiput tasoittuvat.
• Liikenne ruuhkat pienenevät.
• Työssä jaksaminen lisätyy
• Sosiaalikulut
• Sairaskulut
• Rikollisuus Jne..

TYÖN TUOTTAVUUDEN LISÄÄMINEN:

Arvonlisä joka tulee panoksen suhteessa tuotokseen. (TUOTOS/PANOS)

Laatu on yksi tuotos.

Yritykselle on sama kuinka moni tekee työtä, ratkaisevaa on että kullekkin työlle on tekijänsä kussakin ajassa.

TYÖN TEKEMISEN KUSTANNUS:

• Myynnin ja markkinoinnin kulut
• Hankinnan ja valmistuksen sekä varastoinnin kulut
• Henkilöstön ja yleisen infran kulut

Työaika uudistus vaikuttaisi välillisesti kaikkeen kustannuksiin.

TYÖN TEKEMISEN TEHOSTAMINEN:

• Verkostot
  • Sujuvat prosessit
  • Sidosryhmä vaikutus
• Motivoitunut henkilöstö
  • Työhyvinvointi
  • Ammattitaito
  • Laatu
  • Työaika
  • Luovuus

Työaika uudistus vaikuttaisi motivoituneeseen henkilöstöön.

YHTEISKUNNAN VAKAUDEN LISÄÄMINEN:

Kuinka voidaan lisätään yhteiskunnan suhdannevakautta ? Veropolittiset ohjaukset tulisi tehdä siten että se parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttää yhteiskuntaa, mutta ovat aina johdonmukaisia.

Inflaation hallinta kun on taloudessa laskukausi.

Työttömyys lisääntyy, jonka vuoksi ostovoima laskee, joka pakottaa hintoja laskemaan.

Nousukaudella, työttömyys vähenee, mutta hinnat nousee, joka lisää painetta palkkojen nousulle joka vie pohjaa kannattavuudelta.

Kuinka hillitään tätä kehitystä ?

Ohjauksena on 

inflaation muutos olis sidottu liukumalla rajaverojen muutokseen X painoarvolla.

Kun inflaatio nousee, vero nousee myös (nousukausi) joka hillitsee inflaatiota

Deflaatiossa vero laskee (laskukausi)joka lisää kulutusta

Jos suurin tuloryhmä olisi optimipisteen kohdalla (laffer) verokertymä ei laskisi, olisi siirtymä minne tahansa.

Sidosryhmävaikutus:

Vientiteollisuuden yksi vaikuttavimpia ongelmia on heikko viennin suhde osaamisen. Suomelta puuttuu ”väliporras” PK-yritysten ja isojen yritysten välimaastossa ,joilla on resurssia ja tietotaitoa toimia yhteistyössä vientiyrityksen kanssa.

Miten korjataan ?

Avoin sisämarkkina josta lisää toisessa blogissa.

Näin tekisin, jos olisin kuningas.