Lyhyellä työpäivällä enemmän kilpailukykyä

MITEN TYÖPÄIVÄN LYHENTÄMISELLÄ LISÄTÄÄN KILPAILUKYKYÄ?

Layardin, Nickellin ja Jackmanin (1991) näkemyksen mukaan työllisten määrä sopeutuu pitkällä aikavälillä vastaamaan työn tarjonnan määrää, jolloin tasapainotyöttömyysaste pysyy muuttumattomana yleisen työajan lyhetessä. Kyllä näin jos emme tee ”oikeita” rakenteellisia uudistuksia samaan aikaan, jos pelkästään lyhennämme työaikaa, tulee yksikkökustannus nousemaan jolla on juuri päinvastainen vaikutus työllisyyteen.

Mikä ongelma?

Yhteiskuntamme tärkeimpiä mittareita on vaihtotase joka määrittää tuleeko yhteiskuntaan pääomaa, jota voimme jakaa ja joka mahdollistaa ostovoiman lisäyksen, vai lähteekö sitä muualle. Tämä kertoo myös epäsuorasti kilpailukyvystä.

MITÄ VOIMME TEHDÄ?

Kilpailukykyä voidaan parantaa:

Laskemalla työvoimakustannuksia tai kohottaa työn tuottavuutta nopeammin kuin kilpailijoilla.

TYÖVOIMAKUSTANNUS:

Välitömän ansion sivukustannukset 

Sivukustannuksiin vaikuttaminen:

Työeläkemaksuihin vaikutetaan lisäämällä työllisten määrää.

Sosiaaliturvamaksuihin vaikutetaan lisäämällä työllisten määrää.

Työttömyysvakuutusmaksuihin vaikutetaan lisäämällä työllisten määrää.

Välillinen vaikutus työtapaturma ja sairausvakuutusmaksuihin.

Yhteiskunnan parasta työllisyydenhoitoa on lisätä työvoiman leveyttä.

Työllisiä oli vuoden 2014 helmikuussa 2 405 000. Työttömiä oli noin 10%

Mitä jos työllisiä olisi 3,5Mlj. Ei olisi mitään kestävyysvajetta.

Kuinka lisätään työllisten määrää?

Ainoa mahdollisuus on tehdä todellinen rakenteellinen muutos.

Työaika muutos:

Siirtyminen säännöllisen työajan 8-16 tai 9-17

8 tunnin työpäivästä 12 tunnin työpäivään. (Esimerkiksi 7-13, 13-19 ) Perusteluna vientiteollisuuden työmäärän ja tasaisuuden tarpeella. 

Neljän tunnin lisäys tekee 80 tuntia kuukaudessa.Työllistyminen lisääntyy teollisuuden kyetessä paremmin ohjaamaan työtä.

Pitennetyllä työaikajärjestelyillä voidaan muun muassa:

• Parantaa asiakaspalvelua
• Tasaisempi tuotantokuormitus
• Lisää toimitusvarmuutta ja asiakastyytyväisyyttä
• Mahdollisuus varautua paremmin yllättäviin tuotantohäiriöihin
• Pidentää käyntiaikoja
• Lyhentää läpimeno- ja toimitusaikoja

Ihmisen fysiologinen peruste:

Tietenkään ihmisen fysologinen kestävyys ei tue tätä, koska elinkeinoelämän vaatimukset ohjaavat kehitystä hektisempään työhön (nopeammin, halvemmalla). Joten lyhennetään työaikaa 6 tuntiin, samalla poistetaan varsinainen ruokatauko, koska alle 6 tunnin työpäiville työnantajan ei tarvitse järjestää työpaikka ruokailua. Työajalle jää kaksi 15min taukoa.

Ihminen on joustava ja älykäs, mutta kestää vain lyhytkestoista kuormitusta. Siksi on helposti virheitä tekevä. Työn pitäisi tukea näitä ominaisuuksia. Ihminen kun jaksaa vain niin kauan kuin sisäinen motivaatio antaa jaksaa.

Henkilötuottavuus on kasvanut kaikkein parhaiten silloin, kun työaikaa on lyhennetty ja olosuhteita parannettu!

Nykyinen työaika:

40 tunnin työaika 8h x 5pvä joka tasoitetaan 36,5 tuntiin viikossa (pekkanen). Tai 37,5 tunnin viikkotyö 7,5 x 5pvä.

Työaika ehdotus:

6h x 6pvä / vko koska otetaan lauantai käyttöön päästään 36 viikko tuntiin, mistä seuraa että työajanlyhennysvapaa voidaan poistaa.

Maximi työaika on edelleen 13tuntia, mutta ylityön korvauksiin on syytä tehdä korotus, jolla hillitään ylitöiden käyttöä kuormitustilanteissa.

Yhteiskunalle tulevat muut vaikutukset:

• Palveluaika pitenee merkittävästi
• Energian kulutushuiput tasoittuvat.
• Liikenne ruuhkat pienenevät.
• Työssä jaksaminen lisätyy
• Sosiaalikulut
• Sairaskulut
• Rikollisuus Jne..

TYÖN TUOTTAVUUDEN LISÄÄMINEN:

Arvonlisä joka tulee panoksen suhteessa tuotokseen. (TUOTOS/PANOS)

Laatu on yksi tuotos.

Yritykselle on sama kuinka moni tekee työtä, ratkaisevaa on että kullekkin työlle on tekijänsä kussakin ajassa.

TYÖN TEKEMISEN KUSTANNUS:

• Myynnin ja markkinoinnin kulut
• Hankinnan ja valmistuksen sekä varastoinnin kulut
• Henkilöstön ja yleisen infran kulut

Työaika uudistus vaikuttaisi välillisesti kaikkeen kustannuksiin.

TYÖN TEKEMISEN TEHOSTAMINEN:

• Verkostot
  • Sujuvat prosessit
  • Sidosryhmä vaikutus
• Motivoitunut henkilöstö
  • Työhyvinvointi
  • Ammattitaito
  • Laatu
  • Työaika
  • Luovuus

Työaika uudistus vaikuttaisi motivoituneeseen henkilöstöön.

YHTEISKUNNAN VAKAUDEN LISÄÄMINEN:

Kuinka voidaan lisätään yhteiskunnan suhdannevakautta ? Veropolittiset ohjaukset tulisi tehdä siten että se parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttää yhteiskuntaa, mutta ovat aina johdonmukaisia.

Inflaation hallinta kun on taloudessa laskukausi.

Työttömyys lisääntyy, jonka vuoksi ostovoima laskee, joka pakottaa hintoja laskemaan.

Nousukaudella, työttömyys vähenee, mutta hinnat nousee, joka lisää painetta palkkojen nousulle joka vie pohjaa kannattavuudelta.

Kuinka hillitään tätä kehitystä ?

Ohjauksena on 

inflaation muutos olis sidottu liukumalla rajaverojen muutokseen X painoarvolla.

Kun inflaatio nousee, vero nousee myös (nousukausi) joka hillitsee inflaatiota

Deflaatiossa vero laskee (laskukausi)joka lisää kulutusta

Jos suurin tuloryhmä olisi optimipisteen kohdalla (laffer) verokertymä ei laskisi, olisi siirtymä minne tahansa.

Sidosryhmävaikutus:

Vientiteollisuuden yksi vaikuttavimpia ongelmia on heikko viennin suhde osaamisen. Suomelta puuttuu ”väliporras” PK-yritysten ja isojen yritysten välimaastossa ,joilla on resurssia ja tietotaitoa toimia yhteistyössä vientiyrityksen kanssa.

Miten korjataan ?

Avoin sisämarkkina josta lisää toisessa blogissa.

Näin tekisin, jos olisin kuningas.

 

KUINKA TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA OSA 4

KUINKA TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA?

OSA 4

KOHTI PÄÄMÄÄRÄÄ

Eduskunta vaatii että hallituksen tärkein tehtävä on vahvistaa hyvinvointivaltion rakenteita niin, että kaikki kansalaiset kokevat myös hyvinvoinnin, eli ovat elämään tyytyväisiä.

Koetun hyvinvoinnin politiikka:

Taloudellisen vaurauden kasvun tarkoitus on tuottaa edellytyksiä hyvälle ja onnelliselle elämälle.

Minkälaisia ehtoja kansalaisten elämääntyytyväisyydelle:

• Tuloerot vähentävät onnellisuutta.
  • = Tasa-arvoinen yhteiskunta
• Epävarmuus työpaikasta vähentää onnellisuutta.
  • = Julkinensektorin tuki laskukausissa.
• Vailla merkitystä oleva työ vähentää onnellisuutta.
  • = avoin sisämarkkina
• Vuorovaikutukselliset Ihmissuhteet lisäävätt onnellisuutta.
  • = avoin sisämarkkina
• Tulojen ja menojen tasapaino lisää onnellisuutta.
  • = nopea velka ja konkurssi menettely
• Riittävä elintaso (Suhteellisen aseman ) lisää onnellisuutta.
  • = Työ / vastiikkeellinen palkka
• Työllistävällä talouskasvulla lisätään onnellisuutta.
  • = avoin sisämarkkina / vientisektori
• Parisuhde lisää onnellisuutta.
• Koulutus ja sivistystaso lisää hyvinvointia.
  • = Uusi koulutuspolitiikka
• Pienituloiselle euron tulon tai menon lisäys merkitsee enemmän kuin suurituloiselle.
  • = Talousfilosofia
• Hyvä mielenterveys mahdollistaa onnellisuutta.
  • = kokonaisvaltainenterveys
• Mitä korkeampi elintaso, elämän laatu siirtyy kohti ei-materiaalisia arvoja. Suhteellisen aseman kulutuskäyttäytyminen.
  • = Uusi yhteiskuntasopimus
• Tulevaisuuden usko tuo elämään tyytyväsyyttä.
  • = avoin sisämarkkina
• Mitä enemmän resursseja yhteiskunnalla on ,sen tärkeämpi on kuinka kyetään käyttämään resursseja hyvinvoinnin edistämiseksi.
  • = koulutus, kasvatus, ohjaus, työntäminen, vaatiminen
• Kestävä onnellisuus perustuu jaetuille kokemuksille .
  • = Kansalaisraati, (yhteinen yhteiskunta)
• Ei-Geneettisen perimän estäminen ja minimoiminen.
  • = Uusiarmeija, rakenteelliset poikkeusajan turva
• Stressin hallinta on perusedellytys hyvälle elämälle.
  • = Kokonaisvaltainenterveys
• Ihminen on luotu kestämään lyhytaikaisia kuormituksia.
  • = Uusi yhteiskuntasopimus

KUINKA TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA OSA 3

KUINKA TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA?

OSA 3

YHTEISKUNNAN SUUNTAVIIVAT

Mitkä ovat tärkeimmät asiat yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä ?

• Ruoka: Hallituksien on turvattava ruokahuollon rakenteet ja omavaraisuus kaikissa tilanteissa (Esim. Sota, pitkäaikaiset katastrofit -terrori,-luonnonkatastrofit).
  
• Energia: Hallituksien on turvattava energian rakenteet, saatavuus ja omavaraisuus kaikissa tilanteissa. ( lämpö, toiminnan energia )
  
• Turvallisuus: Hallituksien on turvattava kansalaisten turvallisuuden tuntemus ja rakenteet kaikissa tilanteissa (henkinen, ruumiillinen, taloudellinen, fyysinen (suojapaikka/koti)).
  
• Henkinenpääoma: Hallitusten on turvatta kansalaisten henkisenpääoman kasvaminen.
  
• Jatkuvuus: Hallitusten on turvattava yhteiskunnallisissa päätöksissään yhteiskunnan toimivuuden jatkuminen. (luonto, raaka-aineet, ihmiset)
  

YHTEISKUNNAN TÄRKEIN TEHTÄVÄ on luoda hyvinvointia ja taata tasa-arvo kansalaisille, koska HYVINVOINTI JA TASA-ARVO ANTAA MAHDOLLISUUDEN ONNELLISUUDELLE ja koska ONNELLISUUS TUOTTAA MENESTYSTÄ ja menestys takaa yhteiskunnan VAURAUDEN kasvun, joka mahdollistaa työllisyyden kasvun se puolestaan jatkaa positiivista kierrettä.

Mieti ja kyseenalaista siis hyvä päättäjä. Miten jokainen päätös lisää kansalaisten ?

A. HYVINVOINTIA (Yhteiskunnan fyysistä vaurautta )

B. TASA-ARVOA (Yhteiskunnan henkistä vaurautta )

OECD:n mukaan rikkaiden ja köyhien välinen kuilu leveni

vuosina 2007-2010 enemmän kuin edeltävinä 12 vuotena. Tuloerot ovat suurimmat Chilessä, Meksikossa, Turkissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa ja pienimmät Islannissa,

Sloveniassa, Norjassa ja Tanskassa.

Nopeiden muutosten maailmassa, tulevaisuudelle on annettava suunta ja sisältö.

Seuraavassa osassa.

Minkälainen visio näiden pohjalta voidaan luoda?

Mielikuvitus on tietoa tärkeämpi.

MITEN TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA? OSA1

KUINKA TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA?

OSA 1

YHTEISKUNNAN TEHOKAS TUOTTAVUUS:

Jos hevoset vetävät eri suuntiin niin kuorma ei liiku.

Jos puolueet vetävät eri suuntiin niin yhteiskunta ei liiku.

Miksi:

Olen kansalaisena huolissani politiikan lyhytjänniteisyydestä ja kaikkien puolueiden suunnattomuudesta. Missään ei kuulu selvää reaalistista visiota suunnasta. Puoluekuri ja hallituskuri vaimentaa kaiken keskustelun ja ajattelun, joka siirtää päätöksenteon pienen eliitin piiriin, jossa ei käsitellä kaikkia näkökulmia asioihin. Miten näin voidaan kehittää puolueiden sisäistä ajattelua, kun toimeenpantavat ajatukset tulevat vain muutamilta ihmiseltä? Konsensus on hallituksessa olevien puolueiden taikasana jolla voidaan perustella millaisia päätöksiä tahansa.

”Jos kaksi ihmistä tekee yli kaksikertaa, niin 5Milj. Ajattelee paljon paremmin kuin 200”.

Hyvä yhteiskunta rakentuu luottamukselle ja tasa-arvolle.

Miten:

Suomen tulevaisuus voi perustua vain kaikkien kansalaispiirien yhteisvastuuseen perustuvaan politiikkaan. Tämä politiikka voi olla vain avoimeen dialogiin perustuvaa kirjallisesti vahvistettua keskustelua, jossa otetaan kaikki kansanryhmät mukaan. Deliberatiivinen demokratia on vastaus nykyajan demokratiavajeelle.

Avoin eduskuntaohjelma on eduskunnalle annettava pitkänajan suuntakehykseksi ja keskustelujen sekä vaatimusten pohjaksi annettava ohjelma, johon kerätään ja keskustellaan auki yhteiskunnan kehitykseen vaikuttavia asioita, eri puolilta katsottuna. Voisiko tämä Avoin Eduskuntaohjelma olla kansalaisten lobbausfoorumi , jossa yhdessä löydetään uusi suunta?
Mikä on varsinainen eduskuntaohjelma?
Eduskuntapuolueiden yhdessä laatima pitkän ajan visio Suomelle. Hallituksille annettava ohjelma missä hallitukset sitoutuvat seuraamaan pitkänajan suuntaa, lyhyen aikavälin hallitusohjelmissa, näin saadaan suunta ja sisältö kiivastempoiseen hallitustyöskentelyyn, sekä hallituksen ja opposition resursseja vievä nahistelu saadaan loppumaan, opposition tehtäväksi jää seurata että hallitus seuraa päätöksissään myös pitkän ajan linjaa.
Avoin Eduskuntaohjelma:
Haastajat:
Kansalaiset, kansalaisryhmät, pienpuolueet, Jne.

Haastetut:

SDP, Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset, Vasemmisto, Vihreät, RKP, Kristilliset.

Eduskuntaohjelma:

Haastajat: oppositio Haastetut: hallitus

MENESTYVÄLLÄ YHTEISKUNNALLA ON SELKEÄ REALISTINEN UTOOPPINEN

VISIO JA STRATEGIA VISION TOTEUTTAMISEKSI.

Miltä filosofian pohjalta voidaan rakentaa eduskuntaohjelma?
Siitä lisää seuraavassa osassa.

YHTEISKUNNALLINEN YRITYS ON MAHDOLLISUUKSIEN TUOJA

YHTEISKUNNALLINEN YRITYS:

Tominta-ajatus:

Yhteiskunnallinen yritys yhdistää liiketoimintataidot yhteiskunnallisten tai ekologisten tavoitteiden toteuttamiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen voitto tai ylijäämä käytetään pääosin sen toiminta-ajatuksen mukaisen yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen.

Yhteiskunnallinen yritys pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia. Kyse ei ole työpajatoiminnasta tai hyväntekeväisyydestä. 

Yrityksen tehdessä voittoa, se sitoutuu käyttämään suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen ,näin yrittäjä luopuu voitosta vapaaehtoisesti. Varallisuuslukko myös poistaa yrityksen myymisetä tulevan voiton mahdollisuuden. 

Vastavuoroisesti yrittäjän tulisi saada tukea ottamansa riskien hallintaan. Siksi tarvitaan laki. (Riskien ja voiton mahdollisuuksien tasapainottaminen ). 

Esimerkiksi: Työllistämisen sivukulujen minimoimisessa, eläke kertymässä Jne..

Yhteiskunnallisen yrityksen toimitapa sopii hyvin eteenkin avoimeen sisämarkkinan hallinnoivaksi yritykseksi jota kautta saadaan työllistettyä joustavasti.

Tominta-ajatus:

Sosiaalinen yritys on yrityksen toimintatapa, jossa tavoitteena on taloudellisen kannattavuuden ohella yhteiskunnallinen yleishyödyllisyys (eli sosiaalinen) merkittävyys. Tämä sosiaalinen tavoite voi olla vajaakuntoisten työllistäminen eli kuntouttava työtoiminta, syrjäytyneiden integrointi yhteiskuntaan tai esimerkiksi ympäristönhoito.

Sosiaalisen yrityksen tarina yhteiskunnassa ei ole ollut kovinkaan merkittävä koska lainsäädännön kankeus ja elinkeinoelämän hasteellista joustavuutta ei voida toteuttaa sosiaalisessa yrityksissä, näin toiminta on ollut lähinnä pienimuotoista työpaja tyyppistä toimintaa.

YHTEISKUNNALLISEN YRITYKSEN  MISSIOT.

• KANSALAISTEN TYÖLLISTÄMINEN
• YMPÄRISTÖPALVELUT
• SOSIAALISET PALVELUT
• LIIKUNTAPALVELUT
• KULTTUURIPALVELUT
• SYRJÄSEUDUT

Kansakunnan parhaan työkykyvyn kurjistaminen:

Nykyinen ja edelliset hallitukset ovat pyrkineet kartuttamaan verotuloja lähiinnä käytääkseen hyväksi olemassa olevan Ykkösluokan työväen työkykyä ja jaksamista                                  (ei niin leveä mutta pitkä). 

Meidän kuitenkin tulisi miettiä olisiko yhteiskunnan eduksi että työväki olisi                                (Leveä mutta ei niin pitkä)