KUINKA TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA OSA 4

KUINKA TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA?

OSA 4

KOHTI PÄÄMÄÄRÄÄ

Eduskunta vaatii että hallituksen tärkein tehtävä on vahvistaa hyvinvointivaltion rakenteita niin, että kaikki kansalaiset kokevat myös hyvinvoinnin, eli ovat elämään tyytyväisiä.

Koetun hyvinvoinnin politiikka:

Taloudellisen vaurauden kasvun tarkoitus on tuottaa edellytyksiä hyvälle ja onnelliselle elämälle.

Minkälaisia ehtoja kansalaisten elämääntyytyväisyydelle:

• Tuloerot vähentävät onnellisuutta.
  • = Tasa-arvoinen yhteiskunta
• Epävarmuus työpaikasta vähentää onnellisuutta.
  • = Julkinensektorin tuki laskukausissa.
• Vailla merkitystä oleva työ vähentää onnellisuutta.
  • = avoin sisämarkkina
• Vuorovaikutukselliset Ihmissuhteet lisäävätt onnellisuutta.
  • = avoin sisämarkkina
• Tulojen ja menojen tasapaino lisää onnellisuutta.
  • = nopea velka ja konkurssi menettely
• Riittävä elintaso (Suhteellisen aseman ) lisää onnellisuutta.
  • = Työ / vastiikkeellinen palkka
• Työllistävällä talouskasvulla lisätään onnellisuutta.
  • = avoin sisämarkkina / vientisektori
• Parisuhde lisää onnellisuutta.
• Koulutus ja sivistystaso lisää hyvinvointia.
  • = Uusi koulutuspolitiikka
• Pienituloiselle euron tulon tai menon lisäys merkitsee enemmän kuin suurituloiselle.
  • = Talousfilosofia
• Hyvä mielenterveys mahdollistaa onnellisuutta.
  • = kokonaisvaltainenterveys
• Mitä korkeampi elintaso, elämän laatu siirtyy kohti ei-materiaalisia arvoja. Suhteellisen aseman kulutuskäyttäytyminen.
  • = Uusi yhteiskuntasopimus
• Tulevaisuuden usko tuo elämään tyytyväsyyttä.
  • = avoin sisämarkkina
• Mitä enemmän resursseja yhteiskunnalla on ,sen tärkeämpi on kuinka kyetään käyttämään resursseja hyvinvoinnin edistämiseksi.
  • = koulutus, kasvatus, ohjaus, työntäminen, vaatiminen
• Kestävä onnellisuus perustuu jaetuille kokemuksille .
  • = Kansalaisraati, (yhteinen yhteiskunta)
• Ei-Geneettisen perimän estäminen ja minimoiminen.
  • = Uusiarmeija, rakenteelliset poikkeusajan turva
• Stressin hallinta on perusedellytys hyvälle elämälle.
  • = Kokonaisvaltainenterveys
• Ihminen on luotu kestämään lyhytaikaisia kuormituksia.
  • = Uusi yhteiskuntasopimus

KUINKA TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA OSA 3

KUINKA TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA?

OSA 3

YHTEISKUNNAN SUUNTAVIIVAT

Mitkä ovat tärkeimmät asiat yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä ?

• Ruoka: Hallituksien on turvattava ruokahuollon rakenteet ja omavaraisuus kaikissa tilanteissa (Esim. Sota, pitkäaikaiset katastrofit -terrori,-luonnonkatastrofit).
  
• Energia: Hallituksien on turvattava energian rakenteet, saatavuus ja omavaraisuus kaikissa tilanteissa. ( lämpö, toiminnan energia )
  
• Turvallisuus: Hallituksien on turvattava kansalaisten turvallisuuden tuntemus ja rakenteet kaikissa tilanteissa (henkinen, ruumiillinen, taloudellinen, fyysinen (suojapaikka/koti)).
  
• Henkinenpääoma: Hallitusten on turvatta kansalaisten henkisenpääoman kasvaminen.
  
• Jatkuvuus: Hallitusten on turvattava yhteiskunnallisissa päätöksissään yhteiskunnan toimivuuden jatkuminen. (luonto, raaka-aineet, ihmiset)
  

YHTEISKUNNAN TÄRKEIN TEHTÄVÄ on luoda hyvinvointia ja taata tasa-arvo kansalaisille, koska HYVINVOINTI JA TASA-ARVO ANTAA MAHDOLLISUUDEN ONNELLISUUDELLE ja koska ONNELLISUUS TUOTTAA MENESTYSTÄ ja menestys takaa yhteiskunnan VAURAUDEN kasvun, joka mahdollistaa työllisyyden kasvun se puolestaan jatkaa positiivista kierrettä.

Mieti ja kyseenalaista siis hyvä päättäjä. Miten jokainen päätös lisää kansalaisten ?

A. HYVINVOINTIA (Yhteiskunnan fyysistä vaurautta )

B. TASA-ARVOA (Yhteiskunnan henkistä vaurautta )

OECD:n mukaan rikkaiden ja köyhien välinen kuilu leveni

vuosina 2007-2010 enemmän kuin edeltävinä 12 vuotena. Tuloerot ovat suurimmat Chilessä, Meksikossa, Turkissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa ja pienimmät Islannissa,

Sloveniassa, Norjassa ja Tanskassa.

Nopeiden muutosten maailmassa, tulevaisuudelle on annettava suunta ja sisältö.

Seuraavassa osassa.

Minkälainen visio näiden pohjalta voidaan luoda?

Mielikuvitus on tietoa tärkeämpi.

MITEN TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA? OSA1

KUINKA TEHDÄÄN HYVÄ EDUSKUNTAOHJELMA?

OSA 1

YHTEISKUNNAN TEHOKAS TUOTTAVUUS:

Jos hevoset vetävät eri suuntiin niin kuorma ei liiku.

Jos puolueet vetävät eri suuntiin niin yhteiskunta ei liiku.

Miksi:

Olen kansalaisena huolissani politiikan lyhytjänniteisyydestä ja kaikkien puolueiden suunnattomuudesta. Missään ei kuulu selvää reaalistista visiota suunnasta. Puoluekuri ja hallituskuri vaimentaa kaiken keskustelun ja ajattelun, joka siirtää päätöksenteon pienen eliitin piiriin, jossa ei käsitellä kaikkia näkökulmia asioihin. Miten näin voidaan kehittää puolueiden sisäistä ajattelua, kun toimeenpantavat ajatukset tulevat vain muutamilta ihmiseltä? Konsensus on hallituksessa olevien puolueiden taikasana jolla voidaan perustella millaisia päätöksiä tahansa.

”Jos kaksi ihmistä tekee yli kaksikertaa, niin 5Milj. Ajattelee paljon paremmin kuin 200”.

Hyvä yhteiskunta rakentuu luottamukselle ja tasa-arvolle.

Miten:

Suomen tulevaisuus voi perustua vain kaikkien kansalaispiirien yhteisvastuuseen perustuvaan politiikkaan. Tämä politiikka voi olla vain avoimeen dialogiin perustuvaa kirjallisesti vahvistettua keskustelua, jossa otetaan kaikki kansanryhmät mukaan. Deliberatiivinen demokratia on vastaus nykyajan demokratiavajeelle.

Avoin eduskuntaohjelma on eduskunnalle annettava pitkänajan suuntakehykseksi ja keskustelujen sekä vaatimusten pohjaksi annettava ohjelma, johon kerätään ja keskustellaan auki yhteiskunnan kehitykseen vaikuttavia asioita, eri puolilta katsottuna. Voisiko tämä Avoin Eduskuntaohjelma olla kansalaisten lobbausfoorumi , jossa yhdessä löydetään uusi suunta?
Mikä on varsinainen eduskuntaohjelma?
Eduskuntapuolueiden yhdessä laatima pitkän ajan visio Suomelle. Hallituksille annettava ohjelma missä hallitukset sitoutuvat seuraamaan pitkänajan suuntaa, lyhyen aikavälin hallitusohjelmissa, näin saadaan suunta ja sisältö kiivastempoiseen hallitustyöskentelyyn, sekä hallituksen ja opposition resursseja vievä nahistelu saadaan loppumaan, opposition tehtäväksi jää seurata että hallitus seuraa päätöksissään myös pitkän ajan linjaa.
Avoin Eduskuntaohjelma:
Haastajat:
Kansalaiset, kansalaisryhmät, pienpuolueet, Jne.

Haastetut:

SDP, Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset, Vasemmisto, Vihreät, RKP, Kristilliset.

Eduskuntaohjelma:

Haastajat: oppositio Haastetut: hallitus

MENESTYVÄLLÄ YHTEISKUNNALLA ON SELKEÄ REALISTINEN UTOOPPINEN

VISIO JA STRATEGIA VISION TOTEUTTAMISEKSI.

Miltä filosofian pohjalta voidaan rakentaa eduskuntaohjelma?
Siitä lisää seuraavassa osassa.

YHTEISKUNNALLINEN YRITYS ON MAHDOLLISUUKSIEN TUOJA

YHTEISKUNNALLINEN YRITYS:

Tominta-ajatus:

Yhteiskunnallinen yritys yhdistää liiketoimintataidot yhteiskunnallisten tai ekologisten tavoitteiden toteuttamiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen voitto tai ylijäämä käytetään pääosin sen toiminta-ajatuksen mukaisen yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen.

Yhteiskunnallinen yritys pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia. Kyse ei ole työpajatoiminnasta tai hyväntekeväisyydestä. 

Yrityksen tehdessä voittoa, se sitoutuu käyttämään suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen ,näin yrittäjä luopuu voitosta vapaaehtoisesti. Varallisuuslukko myös poistaa yrityksen myymisetä tulevan voiton mahdollisuuden. 

Vastavuoroisesti yrittäjän tulisi saada tukea ottamansa riskien hallintaan. Siksi tarvitaan laki. (Riskien ja voiton mahdollisuuksien tasapainottaminen ). 

Esimerkiksi: Työllistämisen sivukulujen minimoimisessa, eläke kertymässä Jne..

Yhteiskunnallisen yrityksen toimitapa sopii hyvin eteenkin avoimeen sisämarkkinan hallinnoivaksi yritykseksi jota kautta saadaan työllistettyä joustavasti.

Tominta-ajatus:

Sosiaalinen yritys on yrityksen toimintatapa, jossa tavoitteena on taloudellisen kannattavuuden ohella yhteiskunnallinen yleishyödyllisyys (eli sosiaalinen) merkittävyys. Tämä sosiaalinen tavoite voi olla vajaakuntoisten työllistäminen eli kuntouttava työtoiminta, syrjäytyneiden integrointi yhteiskuntaan tai esimerkiksi ympäristönhoito.

Sosiaalisen yrityksen tarina yhteiskunnassa ei ole ollut kovinkaan merkittävä koska lainsäädännön kankeus ja elinkeinoelämän hasteellista joustavuutta ei voida toteuttaa sosiaalisessa yrityksissä, näin toiminta on ollut lähinnä pienimuotoista työpaja tyyppistä toimintaa.

YHTEISKUNNALLISEN YRITYKSEN  MISSIOT.

• KANSALAISTEN TYÖLLISTÄMINEN
• YMPÄRISTÖPALVELUT
• SOSIAALISET PALVELUT
• LIIKUNTAPALVELUT
• KULTTUURIPALVELUT
• SYRJÄSEUDUT

Kansakunnan parhaan työkykyvyn kurjistaminen:

Nykyinen ja edelliset hallitukset ovat pyrkineet kartuttamaan verotuloja lähiinnä käytääkseen hyväksi olemassa olevan Ykkösluokan työväen työkykyä ja jaksamista                                  (ei niin leveä mutta pitkä). 

Meidän kuitenkin tulisi miettiä olisiko yhteiskunnan eduksi että työväki olisi                                (Leveä mutta ei niin pitkä)

MINNE MENET SDP ?

Minne menet SDP ?

Pelottaako SDP ?

Puolueen kannatusluvut ovat pieniä ja suunta on kokoajan alaspäin. Miksi?

Syitä on esitetty hallitusvastuulla ja vaikka minkälaisilla epämääräisillä syillä. Syy tähän on mielestäni kuitenkin aivan selvä. Niinkauan kun pyritte pitämään menneestä kiinni, ei uusi pääse tulemaan.

• Puolueella ei ole minkäänlaista visiota, minne suuntaan meidän olisi mentävä, jotta kansalaiset olisivat elämään tyytyväisiä.
• Puolueella ei ole yhtenäistä poliittista filosofiaa, minkä pohjalta mennään.

Minälainen mielikuvan meillä on puolueesta?

Vasemmisto puolue:

Pyrkii huolehtimaan ”kakun” tasapuolisesta jaosta, mutta ei ota kantaa miten kakku kerätään.

SDP:

1. Keskituloisten puolue, ei yhteyttä köyhällistöön.

2. Saavutettujen etujen puolustaja, ei uutta hakeva, vanhoillinen.

3. Yhteisön vastuun kannattaja, vastuu siirretty yhteisölle.

4. Epäuskottava tulopolitiikka, (työntekijä - omistaja dilemma).

5. Kaiken kaikkiaan viesti ei ole kirkas, poukkoillaan edestakaisin hetken asioiden perässä.

6. Omistaja porras ei ole halukas lähempään yhteistyöhön.

Sitten päälle tulee "sotkemaan" vielä hallitus - oppositio asetelma jossa sama puolue on hallitusohjelman mukaisesti ,lisäämässä uudistuksia yhteiskuntaan ja oppositiossa vastustaa näitä uudistuksia.

Demokratiavaje puolueessa:

Usein kuulee puhuttavan että puolueen "eliitti" ei kuule kansan ääntä.

Mielestäni puolueen "eliitillä" ei ole mahdollista kuulla, johtuen puolueen hierarkisesta rakenteesta, sekä puoluerakenteeseen sitoutuneiden henkilöiden vastahakoisuudesta lisätä avointa keskuteluja ja toteuttaa muutoksia (oma työpaikka on kiinni siinä). Toisaalta puolueen alapäähän on muodostunut ”ammattiliitto etikalla” toimivia aktiiveja jotka eivät pyri keskustelevaan ympäristöön.

Näin puolueiden todellinen päätöksenteko ja hallinta on karannut puolueiden”eliitille”.

Onko SDP deliberatiivisen demokratian kannattaja?

Miten se toteuttaa puolueessa sitä?

Miksi puolueet tarjoavat vain yhdenlaisia vaihtoehtoja?

Koska kansalaiskeskustelua ei käydä valtakunnallisella tasolla eikä paikallisella tasolla, jää esille vain tiettyjen henkilöiden ja näiden sidosryhmien totuuksia, kuitenkin kaikista asioista voidaan nähdä monta eri näkökulmaa ja ”yhtä hyviä” vaihtoehtoja niin SOTE ja kuntauudistus kuin muistakin asioista.

Puolueen ongelmat kasautuvat koska he haluavat riveihinsä ja keskustelukuppaniksi samaa mieltä olevia, mikä ei ole puolueen omalle kehitykselle hyväksi. Koska mitään asiaa ei voi ymmärtää, jos sitä ei tarkastella ja argumentoida eri puolilta.

Tehkää erillainen puolueohjelma, ja miettikää ketä varten ohjelma tehdään?

1: Selkeästi arvot

2: Luokaa ymmärrettävä Visio (Suomi 2040) arvojen pohjalta, jotta me tavalliset tallaajat pystymme näkemään minne meidän pitää mennä (julkistettu visio pyrkii toteuttamaan itseään).

3: Toteuttakaa arvojen ja vision mukaista politiikkaa.

Perusnäkökulma ohjelmaan tulee kolmesta kulttuuriseta "vakaumukseta"

1. Kreikkalaisten keksimä Demokratia (hallinto toteuttaa kansan tahtoa) mutta minkälainen? Edustuksellinen, suora, suora-edustuksellinen?
2. Ruotsalaisten keksimä (Kansankoti, jaettu sosiaalinen riski) mutta minkälainen? Jokaisella on hieman erillainen näkemys.
3. Kristinusko joka antaa pohjan ajattelu sekä moraalikäsityksille.

Oletteko puolueessa oikeasti miettineet mitä ”jytky” kertoi?

Kertoiko se Perussuomalaisten laadukkaasta viestistä ja toiminnasta, vai muiden epälaadukkaasta?

TERVEYSHYÖTY INVESTOINNIT

 TERVEYSHYÖTY INVESTOINNIT

Päätarkoituksena on tulevaisuuden menojen pienentäminen. Vaikeutena on kunnilla on menojen ja hyödyn epäsuhta. Koska investoinnit tehdään nyt ja hyöty tulee mahdollisesti joskus tulevaisuudessa, kun jokin kulu ei tule joka suhteelisen laskukaavan mukaan pitäisi tulla.

Kunta  pääosan investointiin                                         takaisin maksuja jos saavutettu tuloksia        

valtio, rahastot suorittaa osia investointiin                                        arvioitu takaisinmaksuaika

• Pioneerikunnalle suurempi osuusprosentti takaisinmaksuissa.
• Kunta koossa ja kantokyvyssä huomioidaan pääinvestointien suuruuden.
• Suhteellinen bonus jos tulos ylitetään.

AVOIMEN SISÄMARKKINAN VAIHDANTAVÄLINE MANI

MANI

Miten saadaan yrityksien ottamaan ja antamaan kaiken mahdollisen olemassaolevan resurssin kaikkien käyttöön ? Yrityksien pieni kassa pakottaa suuntaamaan kaiken rahan välttämätömämpään käyttöön kuten palkat, materiaalit, ostot, Jne..

Kuinka se tehdään?

Luodaan oma sisäinen (avoin sisämarkkina) kirjanpidollinen vaihdantaväline jota voidaan kutsua MANI:ksi. Kiinitetään vaihdantaväline realimailmaan. Organisaatio huolehtii kirjanpidosta.

Vaihdantaväline on käytössä kun yritys, ostaa, myy ja vaihtaa resursseja toisen sisämarkkina yrityksen kanssa..

Vaihdantavälineen kautta kulkeva kauppa on yrityksille edullista kauppaa, koska realimailman kiinityksen kautta arvo säilyy mutta suhde on huomattavasti edullisempaa.

Luodaan rajat hyväksikäytön ehkäisemiseksi, esimerkiksi maximi ja tai minimi maniliikennevaihto, manivelkakatto, maninollausväli jne..

Hyödyt:

Sisäinen vaihtoväline antaa joustoa yrityksien talouden pyörittämiseen. 

Uusi vaihtoväline antaa suuremman mahdollisuuden jatkuvan resurssien vaihtoon.

Vaihtovälineen kautta kulkeva resurssikauppa on avoimen sisämarkkinan yrityksille edullista kauppaa.

PARAS NATO VAPAA TURVALLISUUSPOLITIIKKA

RAKENTEELLINEN RATKAISU TURVALLISUUSPOLITIIKKAAN:

Turvallisuuden tarpeet:

• Kansakunnan terveyden turvallisuus
• Ulkoisen uhan turvallisuus
• Sosiaalinen turvallisuus
• Koulutus
• Järjestys ja oikeudenmukaisuus (poliisi, rajavartio,tulli)
• Pelastus (meripelastus, Mediheli)
• Hallinnon toimivuus
• infrastruktuuri
• Energia huollon turvallisuus
• Pitkäaikaisen ruokahuollon turvallisuus

TURVALLISUUS VOIDAAN JAKAA KAHTEEN OSAAN:

• SISÄINEN TURVALLISUUS:

• RIKOLLISUUS 
• SAIRAUS ,PALO JA PELASTUS
• LUONTO RAJATTU ALUE
• VANKEIN HOITO

Nykyinen pahoinvoinnin tila. Työtä riittää!!

• ULKOINEN TURVALLISUUS:

• LUONTO KATASTROFIT 
• VALVONTA 
• SOTILAALLISET KOFLIKTIT 
• RAJAVALVONTA

Nykyinen investointi puolustukseen.

UUSI TOIMINTA-AJATUS:

• SISÄISEN JA ULKOISEN TURVALLISUUDEN YHTEINEN TOIMINTATAPA 
• KATASTROFEIHIN VARAUTUNUT YHTEISKUNTA
• YHTENÄINEN YHTEISKUNTA

Uusi politiikan toiminta-ajatuksena on yhdistää kaikki turvallisuuden toimijat saman kattohallinnon alle. Sisäinen turvallisuus ja ulkoinen turvallisuus voidaan näin rakenteen sisällä yhdistää. 

Esimerkiksi erillaisella ulkoisen turvallisuuden strategialla voidaan vahvistaa julkisen sektrorin ylläpitämiä palveluja kaikilla osapuolella, ja samalla säästää julkisen sektorin menoissa.

Tämä artikkeli esittää keinon miten voidaan turvata kansalaisten sisäinen ja ulkoinen turvallisuus lisämättä kustannuksia ja samalla lisätä yhteisöllisyyttä sekä toiminnallinen varautuminen pitkäaikaisiin katastofeihin?

Puolustus sotilaallinen etiikka:

Kansakunnat ovat vapaita ja riippumattomia, ja muiden kansojen on kunnioitettava niiden vapautta ja riippumattomuutta.
Kansakuntien on noudatettava sopimuksia ja sitoumuksia.
Kansakunnat ovat tasa-arvoisia, ja ne ovat osapuolina niitä sitovissa sopimuksissa. 
Kansakunnilla on velvollisuus olla puuttumatta toisten kansojen asioihin.
Kansakunnilla on oikeus puolustaa itseään, mutta ei oikeutta ryhtyä sotaan muiden syiden perusteella.
Kansakuntien on kunnioitettava ihmisoikeuksia.
Kansakuntien on hyväksyttävä tietyt sodankäyntiin kuuluvat rajoitukset.

Kansakuntien on velvollisuus auttaa muita, epäsuotuisissa oloissa eläviä kansoja, joiden olot estävät niitä kehittämästä oikeudenmukaista tai kohtuullista poliittista ja yhteiskunnallista

Turvallisuuspolitiikka:

Mitä varten puolustusvoimat ovat olemassa? Onko se kaikessa yksinkertaisuudessa maamme rajojen ja yhteiskunnan puolustaminen. ”fyysiseltä” hyökkäykseltä.

Mitä tarkoittaa politikoiden viljelemä uskottava puolustus ?

Jos armeija pystyy mobilisoimaan tietyn määrän sotilaita tiryssä itse määrittelemässä ajassa. Kertooko se puolustuskyvystä yhtään mitään?

Onko nykyinen puolustus menetelmä järkevä?

Kuinka kauan pystyisimme puolustamaan esimerkiksi Usa:ta tai Venäjää vastaan.

Onko puolustusvoimien aktiiviset varusmiehet yhteiskunnan käyttämätön resurssi ?

Uusi järkevä puolustusfilosofia on siilipuolustus:

Järkevä pienen kansan puolustus strategia mielestäni olisi perustetuttava hajannukselle ei misään nimessä keskittämiselle. Eli nykyisen joukkoosaston sijaan olisi oltava 500 mikro joukkoosastoa tasaisesti ympäri Suomea, mikä osaltaan tukee osaltaan hajautettua asumispolitiikkaa. (siirrettävä kasarmi)

Puolustuksemme tulisi olla nopeastiliikuvaa ja osin miehittämätöntä.

Ideologia:

Puolustusvoimat ovat hajautettu kansan keskuuteen. Johto on hajautettu kerroksittain alueellisesti. Rauhanajan puolustustahdon pohja voidaan perustaa patriootti tyyppisiin ihmisiin.
Ei ole järkevää pitää Kokoikäluokkiin perustuvaa kutsunta-armeijaa muuten kuin lyhyen henkiinjäämis peruskoulutuksen verran (4kk), sen jälkeen alkavaa vapaehtoisuuteen perustuvaa paljon pienenpää joukkoa voidaan pitää paljon kauemmin (3-6v) ja kouluttaa yhteiskunnallisiin tehtäviin sekä toimia niissä

Siilipuolustus:

Vihollinen on vaikea kohdistaa hyökkäystä johonkin tiettyyn paikkaan.  Puolustuslaitteemme tulisi olla pääosin nopeasti liikuteltavia ja esimerkiksi pääosan ilmapuolustuksesta olisi miehittämättömiä tarkkailu ja puolustuslennokkeja sekä merivalvontaan ja meripuolustukseen miehittämättömiä sukellus sekä pienoisveneitä. Vanhanaikaisilla panssarivaunuilla ei tee nyt eikä tulevaisuudessa yhtään mitään.  

Muita etuja:

Toiminta tapahtuu sissi mallilla, joka tietää tappioita ja ylläpidon vaikeutta miehittäjälle. 
Kommunikoinnin kehittäminen. 
Näkyvyys arjessa, alueella näkyvästi ja pysyvästi oleva puolustus hillitsee omalta osaltaan myös yhteiskunnan ryhmien mahdollisia terroritekoja.

Minkälainen ulkoisen turvallisuuden 0rganisaatio:

Puolustuslaitos: Opetustehtävät ja organisaatiomuutos

• Pysyvä osa       → Kokonaisuus hallinta
• Pitkänajan osa  → Perustehtävät ja alempi hallinta (4v)
• Lyhyenajan osa → Peruskoulutus ja hengissäpysyminen (4kk)

Pitkänajan osa ottaa osan muiden sektoreiden rutiinitehtävistä

Voiko puolustusvoimat olla lähempänä ihmisten arkielämää näin lujitetaan kansan ja armeijan yhteistä toimintakykyä. Sekä säästää julkisia menoja merkittävästi.

Mitä on puolustus aseidenkäsittelyn lisäksi?

Miksi ei sotilasliitoille:

Puolustuksella on syytä olla korkea moraali koska edustavat väkivaltakoneistoa jolla voidaan murskata sukupolviksi yhteiskunnan positiivisen toimivuuden.

Tärkein syy miksi meidän on oltava sotilaalisten liitojen ulkopuolella on juuri moraalinen syy ,molemmat suurvallat ajavat ja ajattelevat omilta näkohdilta.
Irakin sota viimeistään näytti "ennakoivan puolustuksen" kautta että Geneven sopimuksella ei ole enää painoarvoa, koska aina voidaan vedota siihen kansakuntien tasa-arvoon perustuen että meillä on yhtäläinen oikeus.

MITÄ TARKOITTAA KATASTROFEIHIN VARAUTUNUT YHTEISKUNTA

Yhteiskunnan on huolehdittava kansalaisistaan kaikissa olosuhteissa.

• Sota
• Luonnon laajempi katastrofi
• Oma alueellinen katastrofi

Varmuusvarastot ovat suunniteltu lyhyelle ohimenevälle ajalle. Järkevä yhteiskunta varautuu katastrofin hallintaan rakenteellisilla ratkaisulla.

• Rakeenteellinen Ruokahuolto
• Rakeenteellinen Energiahuolto
• Siilipuolustuksen toiminnallinen rakenne
• Liikkuva kasarmi

Myöhemmin tarkemmin ratkaisuista. 

ALUEELLINEN AVOIN SISÄMARKKINA

Alueellinen Avoin sisämarkkina

” YHTEISKUNTA ON SOPIMUS ” E.BRUKE

Esipuhe:

Suomi on pahasti tuuliajolla, ilman päämäärää ajelehtii aina kulloistenkin virtauksen mukana. Globaali kilpailu, vapaa talous eli pääomien rajoittamaton liikkuvuus yhdistettynä Euro-järjestelmän rahapolitiikkaan sitoutumiseen vie jouston toimia avoimessa kilpailussa. Lisäksi tulevat rakenteeliset ongelmat kuten väestön vanheneminen.

NYKYHETKEN ONGELMAT

PK-yrityksien suurin ongelma on alkuvuosien pieni käytettävissä oleva kassa sekä pieni tulovirta, Josta seuraa yrityksien resurssien puutteet. Mikä johtaa kilpailukyvyn puutteeseen.
Huomisen iso ongelma tulee työntekijöiden puutteesta, josta seuraa osaamisen puutteet. 
Pitkäaikaistyöttömyyttä on pitkään yritetty vähentää huonolla menestyksellä. 
Miksi se ei tahdo onnistua ?

Koska elinkeinoelämän kilpailurakenne antaa kaksi perusvaatimusta: 

1. Halvimmalla 2. Nopeiten

Yritysten kannattavuuden hallinnassa nousee esiin YRITYKSIEN RISKIEN HALLINTA jota Avoimen sisämarkkinan avulla voimme hallita ja ennakoida yrityksien riskejä paljon paremmin.

Henkilöstöriskit:

•  Tapaturmat
•  Työkyky
•  Sairastuminen
•  Henkilövalinnat
•  Osaaminen
•  Asiantuntijat

Talous riskit:

•  Kannattavuus
•  Maksuvalmius
•  Vakavaraisuus

Toiminta riskit:

•  Toiminnankehittäminen
•  Riippuvuudet
•  Sopimus ja vastuu

Toimintaedellytykset:

• Koneet ja laitteet
• Raaka-aineet
• Jätteet ja päästöt
• Toimitilat
• Laatu

Sidosryhmä hallinta:

• Asiakkaat
• Alihankkijat
• Viranomaiset

Vahinkojen hallinta:

• Tulipalo
• Vuotovahingot
• Laiterikot
• Kuljetusvahingot

Rikollisen toiminnan ehkäisy:

Mitkä ovat Suomen todelliset kipailukyvyn vahvuudet?

 Yhteiskunnan riittävä: 

1. Aineeton hyvinvointi: 

• esimerkiksi koulutuspolitiikka

2. Aineellinen hyvinvointi:  

•  esimerkiksi tulonsiirrot ... joka luo pohjan yhteiskunnan luovuudelle. 

( 5milj.ihmistä antaa suuren mahdollisuuden yhteiskunnan kehittymiselle ).
Kun kansalaisen perustarpeet -turvallisuus ja -nälkä ovat tyydytetyt, seuraavaksi tulevat henkisien tarpeiden vuoro, jonka tyydyttämisien jälkeen on ihmisen on vasta mahdollista antaa yhteiskunnalle takaisin luovuuden hedelmää. Yhteiskunta joka antaa kansallensa riittävän aineellisen ja aineettoman hyvinvoinnin, saa vastalahjaksi yhteiskunnan jonka kaikki jäsenet mahdollistavat rajattoman luovuuden.

3. Luottamus toisiimme:

Luottamus vieraisiin tulee vasta pitkän ajan kuluessa. Yhteiskunnan rakenteet on oltava riittävän avoimet ja selkeät. 
Ainoastaan riittävän suurella luottamuksella voimme muokata elinkeinoyrityksien rakenteita niin että ne pystyvät kilpailemaan voitokkaasti kaikkien kanssa. 
Avoin sisämarkkina antaa organisaation palvelujentarjoajille mahdollisuuden päästä ohjaamaan ja tukemaan organisaation yrityksiä niin että ne voivat ottaa vastaan minkälaisia haasteita tahansa.

Tehtävä on mahdollinen (kiitos Suomen perushyvinvoinnin). 

Miten tehdään?:
Perusajatuksena on saada eri organisaatiot toimimaan ja kohdistamaan resurssit yhteen.

•  3-sektorin toimijat (vertaistuki,työllisyys, asiantuntija, tuki)
•  Yhteiskunnan toimijat (sosiaali, terveys, työllisyys)
•  Avoin sisämarkkina  (markkinapaikka)
•  Elinkeinoelämä (alkutuotanto,kauppa, jalostus)

Mitä voidaan tehdä ?

1. Otetaan yhteiskunnan ”kaikki” henkilöresurssit käyttöön.
2. Otetaan yhteiskunnan ”kaikki” laiteresurssit käyttöön.
3. Edistetään yrityksien toiminnallista kehitystä 
4. Tuetaan PK- yrityksien stratekijoiden vahvistaminen.
5. Otetaan käyttöön uusia rahoitusratkaisuja.
6. Lisätään yrityksien yhteistyötä niin että löydetään lisäarvoa toiminnalle.
7. Edistetään tieto/taitoa yhdessä partnerien ja koulutuslaitoksien kanssa.

Yhdessä pystymme tuottamaan sellaisia palveluja ja toimintoja joita yksin emme.  ” PIILAAKSO EFEKTI ”

MINKÄLAINEN ORGANISAATIO ?

Luodaan organisaatio  jonka tarkoituksena on saattaa yhteen yrityksien ja työttömien tarpeet sekä lisätä asiakasyrityksien sekä näiden yhteistä kilpailukykyä myöskin toimia yhtenä yrityksien edustajana paikallisiin yhteiskunnallisiin toimijoihin nähden.

Organisaation mahdolliset liikevoitot jätetään yritykseen ja hallitus määrittää varojen käytön. 
Sidosryhmien edustajat voisivat olla myös hallituksenjäsenenä, josta saadaan työkalu sekä yhteinen ajatus tekemiseen.

Organisaation rakenne voi olla osakeyhtiö / osuuskunta tyyppinen.
Toimintamallina voisi olla osittain sosiaalinenyritys.

YHTEISKUNNALLINEN YRITYS

Yhteiskunnallinenyritys olisi tähän tarkoitukseen täydellinen malli. Jos yrityksen riskiä pienennetään esimerkiksi työllistämiskustannuksissa. Kun yrittäjä ei voi ottaa yrityksen mahdollisia liikevoittoja omiin taskuihin Tämä vaatisi lakiin muutoksen koska nykyisellään yhteiskunta tunnistaa sen vain tavallisena yrityksenä

Organisaation palveluna on hallinnoida yhteinen sisämarkkinapaikka, jonka tarkoituksena on lisätä toimeliaisuutta ja verkostoitumista.

• AUTTAA YRITYKSIEN SELLAISISTA RUTIINEISTA JOTKA VEISIVÄT AIKAA PERUSTYÖLTÄ
• OHJAA YRITYKSEN KEHITTÄMISTÄ 
• YRITYKSIEN RESURSSIT YHTEISEEN KÄYTTÖÖN
• PARANTAA TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTURVALLISUUTTA JA VIIHTYVYYTTÄ
• MARKKINOINTI JA MATALANTASONPALVELUT

MIKÄ ON AVOIN SISÄMARKKINA ?

Avoin sisämarkkina on omistajayrityksien yhdessä omistama ja hallinnoima markkinapaikka, jossa on useita eri markkinoita sekä palveluja.
Avoin sisämarkkina  antaa mahdollisuuden tuottaa ja hallinnoida sellaisia palveluja sekä toimintoja joita yksittäisten yritysten ei kannata tuottaa.

Sisämarkkinoilla voidaan ottaa käyttöön virtuaalinen vaihtoväline joka antaa mahdollisuuden toimia pienellä kassalla (resurssien vaihto). Sisämarkkina tuo mahdollisuuden saada joustavasti käyttöön erilaisia tuotannontekijäresursseja. Esimerkiksi.

- Henkilöresurssit

• Siirtotyöhenkilöresurssit
• Tuetut henkilöresurssit
• Yhteinen henkilöresurssi

- Laiteresurssit

• Vapaanlaitteenresurssit
• Vapaat laitteet

- Pääomaresurssit

• Paikallinen investointirahasto

Sisämarkkinan kautta voidaan toteuttaa mm. vapaantyönmarkkinat, Uusiojätemarkkinat, vapaanideanmarkkinat.
Sisämarkkinan kautta voidaan tuottaa edullisia kehityspalveluja mm. Matalantason toimintaohjelmat, kehitysohjelmat .
Sisämarkkina voi toimia myös yrityksien yhteistyön toimintaympäristönä mm. PK- Gluster ohjelma.
Sisämarkkina toimii myös henkilöstön tukena mm. Kisälli / mestari ohjelma ,Burn- in ohjelma, Työturvallisuusohjelma.
Sisämarkkina pystyy toimimaan koulutuslaitosten uusien innovaatioiden ohjauskanavana. Esim. Oppilaan tekemä ohjelman voidaan ohjata kaikkiin sisämarkkinayrityksiin näin saadaan suuremassa mittakaavassa hyöty käyttöön.

Myöhemmissä kirjoituksissa esittelen mahdollisia palveluja ja toimintoja jotka voidaan liittää Avoimeen sisämarkkinaan..

TYÖMARKKINAT

Työmarkkinat toteutuvat lähinnä kahdellaisista työmarkkinoista, joita voidaan kutsua nimeltä.

1. Maksettu tekeminen joka koostuu normaalin kaupallisten markkinoiden rajoissa. Työ jolla on normaali maksettava arvo koostuu lähinnä yrityksien vienti ja sisäiseen myyntiin tarkoitetuista tavaroista ja palveluista. 

• Työn hinta muodostuu normaaliin tapaan.
• Työ teettäjänä toimii normaalit yritykset

2. Avustava tekeminen ( Alemman vaatimustason työpaikkojen luominen ) 
 joka koostuu töistä jolla on heikko kaupallinen markkina, työt jotka ovat liian vaikeita automatisoitaviksi, mutta markkinahinta on alhainen. 

• Työn hinta muodostuu jaettavasta vastuusta, yritys yhteiskunta ja avustavat yritykset vakuutus, pankki Jne..

Työ teettäjänä voi toimia ainoastaan yhteiskunnallinen yritys Avoin sisämarkkina. Ajatus että koska vapaus on suurempi ja hinta on pienenpi on kontrolli lähenpänä. ( Määritelty rakenteellinen jousto 

Avoin sisämarkkina saadaan toimimaan yhteiskunnan turvaverkkona, väliportaana työllistymiseen. 

AVOIN SISÄMARKKINA PARANTAA YHTEISKUNNAN 

TYÖLLISYYTTÄ:

1.  PARANTAA TYÖLLISYYTTÄ, NORMAALISTI TYÖLLISTETTÄVÄT
2.  PIENENTÄÄ TYÖNVAIHTUVUUTTA
3.  KASVATTAA TYÖN HYVINVOINTIA
4.  LISÄÄ JA YLLÄPITÄÄ TIETO / TAITOA

  HUOLTOSUHDETTA:

1.  PARANTAA TYÖLLISYYTTÄ, VAIKEASTI TYÖLLISTETTÄVÄT
2. VAJAAKUNTOISET, KEHITYSVAMMAISET, SYRJÄYTYNEET, JNE.......
3.  MAHDOLLISTAA JOUSTAVAT ELÄKELÄISTENTYÖT
4.  NUOTENTYÖT JA KESÄTYÖT

  KAUPPATASETTA:

1.  PARANTAA YRITYKSIEN KILPAILUKYKYÄ JA TUOTTAVUUTTA
2.  TUKEE VIENTISEKTORIN RAKENNETTA 
3.  PARANTAA YRITYSTEN RISKI HALLINTAA
4.  MAHDOLLISTAA SEKTORIEN VÄLISEN SYNERGIA YHTEISTYÖN
5.  LISÄÄ VERKOSTOITUMISTA JA OTTAA YHTEISÖN KAIKKI RESURSSIT KÄYTTÖÖN

  JULKISENSEKTORIN TEHOSTAMISTA:

1.  YHTEISTYÖ JA OHJATTAVUUS ELINKEINOELÄMÄÄN PARANEE
2.  SOSIAALIMENOT PIENENEVÄT
3.  MAASEUDUN ELÄVÖITTÄMINEN 
4.  RUOKAHUOLLON TEHOSTAMINEN
5.  JÄTTEIDEN HYVÄKSIKÄYTTÖ

YHTEISKUNTA SAA:

• Mahdollisuus olla mukana ohjaamassa rakennetta ja toimintatapoja elinkeinoelämässä.
• Mahdollisuus oppia tuntemaan suurenmäärän elinkeinoelämän ongelmista ja tarpeista.
• Mahdollisuus ohjata organisaation PK- yrityksiä toimimaan vientiyrityksinä.
• Pelkkä ajatus että toimitaan, on eteenpäin työntävä voima . ..
• Markkinointina saada seudulle lisää teollisuutta (viesti, me välitämme) 
• Työllistää järkevästi ihmisiä, (vaikeasti työllistyviä.)
• Pienennetään kitkaa yrityksien ja työntekijöiden edunvalvojien välille
• työntekijöiden edunvalvojien uudet tehtävät
• Lisää paikallista toimeliaisuutta 
• Pienentää jätekuormitusta
• Pienentää materiaali kustannuksia
• Ostovoiman lisääminen
• Yrityksien kilpailukyky paranee
• Yrityksien maksukyky paranee
• Lisää verkostoitumista 
• Mahdollistaa synergia etujen löytymistä
• Seudun kilpailukyky paranee
• Piilotettu tieto/taito käyttöön
• Syrjäytymisen ehkäiseminen
• Maaseudun elävöittäminen
• Työsuojelu paranee
• Henkinen hyvinvointi paranee
• Uudenlaista koulutusta   

Jne.. Jne. ......

TYÖNTEKIJÄ SAA:

• Vakaampi työpaikka
• Lisää paikallista toimeliaisuutta  ..Lisää työtä.
• Mahdollisuus moneen työnantajaan.
• Ostovoiman lisääntyminen
• Piilotettu tieto/taito käyttöön
• Maaseudun elävöityminen
• Työsuojelu paranee
• Työmatkat edullisempia
• Työruokailu paranee
• Henkinen hyvinvointi paranee -työyhteisö
• Henkinen hyvinvointi paranee -henkilökohtainen
• Fyysinen hyvinvointi paranee
• Henkilöstön tieto / taito lisääntyy
• Työ on sovitettu tekijän mukaan
• Uudenlaista koulutusta
• Yhteiskunnan talous voi paremmin -pienemmät verot

Jne.. Jne. ...

YRITYS SAA:

• Mahdollisuus ratkaista suurenmäärän elinkeinoelämän ongelmia ja tarpeita.
• Mahdollisuus kehittyä pienenä PK- yrityksenä vientiyritykseksi.
• Tehokkaampaa markkinointia
• Oma markkinapaikka työlle, työntekemiselle jne..
• Lisää paikallista toimeliaisuutta 
• Pienentää jätemaksuja
• Pienentää materiaali kustannuksia
• Ostovoiman lisääntyminen
• Mahdollistaa synergia etujen löytymistä
• Kilpailukyky paranee
• Piilotettu tieto/taito käyttöön
• Riittävästi työvoimaa
• Työsuojelu paranee
• Henkinen hyvinvointi paranee
• Henkilöstön tieto / taito lisääntyy
• Uudenlaista koulutusta

Jne.. Jne. ..