ALUEELLINEN AVOIN SISÄMARKKINA

Alueellinen Avoin sisämarkkina

” YHTEISKUNTA ON SOPIMUS ” E.BRUKE

Esipuhe:

Suomi on pahasti tuuliajolla, ilman päämäärää ajelehtii aina kulloistenkin virtauksen mukana. Globaali kilpailu, vapaa talous eli pääomien rajoittamaton liikkuvuus yhdistettynä Euro-järjestelmän rahapolitiikkaan sitoutumiseen vie jouston toimia avoimessa kilpailussa. Lisäksi tulevat rakenteeliset ongelmat kuten väestön vanheneminen.

NYKYHETKEN ONGELMAT

PK-yrityksien suurin ongelma on alkuvuosien pieni käytettävissä oleva kassa sekä pieni tulovirta, Josta seuraa yrityksien resurssien puutteet. Mikä johtaa kilpailukyvyn puutteeseen.
Huomisen iso ongelma tulee työntekijöiden puutteesta, josta seuraa osaamisen puutteet. 
Pitkäaikaistyöttömyyttä on pitkään yritetty vähentää huonolla menestyksellä. 
Miksi se ei tahdo onnistua ?

Koska elinkeinoelämän kilpailurakenne antaa kaksi perusvaatimusta: 

1. Halvimmalla 2. Nopeiten

Yritysten kannattavuuden hallinnassa nousee esiin YRITYKSIEN RISKIEN HALLINTA jota Avoimen sisämarkkinan avulla voimme hallita ja ennakoida yrityksien riskejä paljon paremmin.

Henkilöstöriskit:

•  Tapaturmat
•  Työkyky
•  Sairastuminen
•  Henkilövalinnat
•  Osaaminen
•  Asiantuntijat

Talous riskit:

•  Kannattavuus
•  Maksuvalmius
•  Vakavaraisuus

Toiminta riskit:

•  Toiminnankehittäminen
•  Riippuvuudet
•  Sopimus ja vastuu

Toimintaedellytykset:

• Koneet ja laitteet
• Raaka-aineet
• Jätteet ja päästöt
• Toimitilat
• Laatu

Sidosryhmä hallinta:

• Asiakkaat
• Alihankkijat
• Viranomaiset

Vahinkojen hallinta:

• Tulipalo
• Vuotovahingot
• Laiterikot
• Kuljetusvahingot

Rikollisen toiminnan ehkäisy:

Mitkä ovat Suomen todelliset kipailukyvyn vahvuudet?

 Yhteiskunnan riittävä: 

1. Aineeton hyvinvointi: 

• esimerkiksi koulutuspolitiikka

2. Aineellinen hyvinvointi:  

•  esimerkiksi tulonsiirrot ... joka luo pohjan yhteiskunnan luovuudelle. 

( 5milj.ihmistä antaa suuren mahdollisuuden yhteiskunnan kehittymiselle ).
Kun kansalaisen perustarpeet -turvallisuus ja -nälkä ovat tyydytetyt, seuraavaksi tulevat henkisien tarpeiden vuoro, jonka tyydyttämisien jälkeen on ihmisen on vasta mahdollista antaa yhteiskunnalle takaisin luovuuden hedelmää. Yhteiskunta joka antaa kansallensa riittävän aineellisen ja aineettoman hyvinvoinnin, saa vastalahjaksi yhteiskunnan jonka kaikki jäsenet mahdollistavat rajattoman luovuuden.

3. Luottamus toisiimme:

Luottamus vieraisiin tulee vasta pitkän ajan kuluessa. Yhteiskunnan rakenteet on oltava riittävän avoimet ja selkeät. 
Ainoastaan riittävän suurella luottamuksella voimme muokata elinkeinoyrityksien rakenteita niin että ne pystyvät kilpailemaan voitokkaasti kaikkien kanssa. 
Avoin sisämarkkina antaa organisaation palvelujentarjoajille mahdollisuuden päästä ohjaamaan ja tukemaan organisaation yrityksiä niin että ne voivat ottaa vastaan minkälaisia haasteita tahansa.

Tehtävä on mahdollinen (kiitos Suomen perushyvinvoinnin). 

Miten tehdään?:
Perusajatuksena on saada eri organisaatiot toimimaan ja kohdistamaan resurssit yhteen.

•  3-sektorin toimijat (vertaistuki,työllisyys, asiantuntija, tuki)
•  Yhteiskunnan toimijat (sosiaali, terveys, työllisyys)
•  Avoin sisämarkkina  (markkinapaikka)
•  Elinkeinoelämä (alkutuotanto,kauppa, jalostus)

Mitä voidaan tehdä ?

1. Otetaan yhteiskunnan ”kaikki” henkilöresurssit käyttöön.
2. Otetaan yhteiskunnan ”kaikki” laiteresurssit käyttöön.
3. Edistetään yrityksien toiminnallista kehitystä 
4. Tuetaan PK- yrityksien stratekijoiden vahvistaminen.
5. Otetaan käyttöön uusia rahoitusratkaisuja.
6. Lisätään yrityksien yhteistyötä niin että löydetään lisäarvoa toiminnalle.
7. Edistetään tieto/taitoa yhdessä partnerien ja koulutuslaitoksien kanssa.

Yhdessä pystymme tuottamaan sellaisia palveluja ja toimintoja joita yksin emme.  ” PIILAAKSO EFEKTI ”

MINKÄLAINEN ORGANISAATIO ?

Luodaan organisaatio  jonka tarkoituksena on saattaa yhteen yrityksien ja työttömien tarpeet sekä lisätä asiakasyrityksien sekä näiden yhteistä kilpailukykyä myöskin toimia yhtenä yrityksien edustajana paikallisiin yhteiskunnallisiin toimijoihin nähden.

Organisaation mahdolliset liikevoitot jätetään yritykseen ja hallitus määrittää varojen käytön. 
Sidosryhmien edustajat voisivat olla myös hallituksenjäsenenä, josta saadaan työkalu sekä yhteinen ajatus tekemiseen.

Organisaation rakenne voi olla osakeyhtiö / osuuskunta tyyppinen.
Toimintamallina voisi olla osittain sosiaalinenyritys.

YHTEISKUNNALLINEN YRITYS

Yhteiskunnallinenyritys olisi tähän tarkoitukseen täydellinen malli. Jos yrityksen riskiä pienennetään esimerkiksi työllistämiskustannuksissa. Kun yrittäjä ei voi ottaa yrityksen mahdollisia liikevoittoja omiin taskuihin Tämä vaatisi lakiin muutoksen koska nykyisellään yhteiskunta tunnistaa sen vain tavallisena yrityksenä

Organisaation palveluna on hallinnoida yhteinen sisämarkkinapaikka, jonka tarkoituksena on lisätä toimeliaisuutta ja verkostoitumista.

• AUTTAA YRITYKSIEN SELLAISISTA RUTIINEISTA JOTKA VEISIVÄT AIKAA PERUSTYÖLTÄ
• OHJAA YRITYKSEN KEHITTÄMISTÄ 
• YRITYKSIEN RESURSSIT YHTEISEEN KÄYTTÖÖN
• PARANTAA TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTURVALLISUUTTA JA VIIHTYVYYTTÄ
• MARKKINOINTI JA MATALANTASONPALVELUT

MIKÄ ON AVOIN SISÄMARKKINA ?

Avoin sisämarkkina on omistajayrityksien yhdessä omistama ja hallinnoima markkinapaikka, jossa on useita eri markkinoita sekä palveluja.
Avoin sisämarkkina  antaa mahdollisuuden tuottaa ja hallinnoida sellaisia palveluja sekä toimintoja joita yksittäisten yritysten ei kannata tuottaa.

Sisämarkkinoilla voidaan ottaa käyttöön virtuaalinen vaihtoväline joka antaa mahdollisuuden toimia pienellä kassalla (resurssien vaihto). Sisämarkkina tuo mahdollisuuden saada joustavasti käyttöön erilaisia tuotannontekijäresursseja. Esimerkiksi.

- Henkilöresurssit

• Siirtotyöhenkilöresurssit
• Tuetut henkilöresurssit
• Yhteinen henkilöresurssi

- Laiteresurssit

• Vapaanlaitteenresurssit
• Vapaat laitteet

- Pääomaresurssit

• Paikallinen investointirahasto

Sisämarkkinan kautta voidaan toteuttaa mm. vapaantyönmarkkinat, Uusiojätemarkkinat, vapaanideanmarkkinat.
Sisämarkkinan kautta voidaan tuottaa edullisia kehityspalveluja mm. Matalantason toimintaohjelmat, kehitysohjelmat .
Sisämarkkina voi toimia myös yrityksien yhteistyön toimintaympäristönä mm. PK- Gluster ohjelma.
Sisämarkkina toimii myös henkilöstön tukena mm. Kisälli / mestari ohjelma ,Burn- in ohjelma, Työturvallisuusohjelma.
Sisämarkkina pystyy toimimaan koulutuslaitosten uusien innovaatioiden ohjauskanavana. Esim. Oppilaan tekemä ohjelman voidaan ohjata kaikkiin sisämarkkinayrityksiin näin saadaan suuremassa mittakaavassa hyöty käyttöön.

Myöhemmissä kirjoituksissa esittelen mahdollisia palveluja ja toimintoja jotka voidaan liittää Avoimeen sisämarkkinaan..

TYÖMARKKINAT

Työmarkkinat toteutuvat lähinnä kahdellaisista työmarkkinoista, joita voidaan kutsua nimeltä.

1. Maksettu tekeminen joka koostuu normaalin kaupallisten markkinoiden rajoissa. Työ jolla on normaali maksettava arvo koostuu lähinnä yrityksien vienti ja sisäiseen myyntiin tarkoitetuista tavaroista ja palveluista. 

• Työn hinta muodostuu normaaliin tapaan.
• Työ teettäjänä toimii normaalit yritykset

2. Avustava tekeminen ( Alemman vaatimustason työpaikkojen luominen ) 
 joka koostuu töistä jolla on heikko kaupallinen markkina, työt jotka ovat liian vaikeita automatisoitaviksi, mutta markkinahinta on alhainen. 

• Työn hinta muodostuu jaettavasta vastuusta, yritys yhteiskunta ja avustavat yritykset vakuutus, pankki Jne..

Työ teettäjänä voi toimia ainoastaan yhteiskunnallinen yritys Avoin sisämarkkina. Ajatus että koska vapaus on suurempi ja hinta on pienenpi on kontrolli lähenpänä. ( Määritelty rakenteellinen jousto 

Avoin sisämarkkina saadaan toimimaan yhteiskunnan turvaverkkona, väliportaana työllistymiseen. 

AVOIN SISÄMARKKINA PARANTAA YHTEISKUNNAN 

TYÖLLISYYTTÄ:

1.  PARANTAA TYÖLLISYYTTÄ, NORMAALISTI TYÖLLISTETTÄVÄT
2.  PIENENTÄÄ TYÖNVAIHTUVUUTTA
3.  KASVATTAA TYÖN HYVINVOINTIA
4.  LISÄÄ JA YLLÄPITÄÄ TIETO / TAITOA

  HUOLTOSUHDETTA:

1.  PARANTAA TYÖLLISYYTTÄ, VAIKEASTI TYÖLLISTETTÄVÄT
2. VAJAAKUNTOISET, KEHITYSVAMMAISET, SYRJÄYTYNEET, JNE.......
3.  MAHDOLLISTAA JOUSTAVAT ELÄKELÄISTENTYÖT
4.  NUOTENTYÖT JA KESÄTYÖT

  KAUPPATASETTA:

1.  PARANTAA YRITYKSIEN KILPAILUKYKYÄ JA TUOTTAVUUTTA
2.  TUKEE VIENTISEKTORIN RAKENNETTA 
3.  PARANTAA YRITYSTEN RISKI HALLINTAA
4.  MAHDOLLISTAA SEKTORIEN VÄLISEN SYNERGIA YHTEISTYÖN
5.  LISÄÄ VERKOSTOITUMISTA JA OTTAA YHTEISÖN KAIKKI RESURSSIT KÄYTTÖÖN

  JULKISENSEKTORIN TEHOSTAMISTA:

1.  YHTEISTYÖ JA OHJATTAVUUS ELINKEINOELÄMÄÄN PARANEE
2.  SOSIAALIMENOT PIENENEVÄT
3.  MAASEUDUN ELÄVÖITTÄMINEN 
4.  RUOKAHUOLLON TEHOSTAMINEN
5.  JÄTTEIDEN HYVÄKSIKÄYTTÖ

YHTEISKUNTA SAA:

• Mahdollisuus olla mukana ohjaamassa rakennetta ja toimintatapoja elinkeinoelämässä.
• Mahdollisuus oppia tuntemaan suurenmäärän elinkeinoelämän ongelmista ja tarpeista.
• Mahdollisuus ohjata organisaation PK- yrityksiä toimimaan vientiyrityksinä.
• Pelkkä ajatus että toimitaan, on eteenpäin työntävä voima . ..
• Markkinointina saada seudulle lisää teollisuutta (viesti, me välitämme) 
• Työllistää järkevästi ihmisiä, (vaikeasti työllistyviä.)
• Pienennetään kitkaa yrityksien ja työntekijöiden edunvalvojien välille
• työntekijöiden edunvalvojien uudet tehtävät
• Lisää paikallista toimeliaisuutta 
• Pienentää jätekuormitusta
• Pienentää materiaali kustannuksia
• Ostovoiman lisääminen
• Yrityksien kilpailukyky paranee
• Yrityksien maksukyky paranee
• Lisää verkostoitumista 
• Mahdollistaa synergia etujen löytymistä
• Seudun kilpailukyky paranee
• Piilotettu tieto/taito käyttöön
• Syrjäytymisen ehkäiseminen
• Maaseudun elävöittäminen
• Työsuojelu paranee
• Henkinen hyvinvointi paranee
• Uudenlaista koulutusta   

Jne.. Jne. ......

TYÖNTEKIJÄ SAA:

• Vakaampi työpaikka
• Lisää paikallista toimeliaisuutta  ..Lisää työtä.
• Mahdollisuus moneen työnantajaan.
• Ostovoiman lisääntyminen
• Piilotettu tieto/taito käyttöön
• Maaseudun elävöityminen
• Työsuojelu paranee
• Työmatkat edullisempia
• Työruokailu paranee
• Henkinen hyvinvointi paranee -työyhteisö
• Henkinen hyvinvointi paranee -henkilökohtainen
• Fyysinen hyvinvointi paranee
• Henkilöstön tieto / taito lisääntyy
• Työ on sovitettu tekijän mukaan
• Uudenlaista koulutusta
• Yhteiskunnan talous voi paremmin -pienemmät verot

Jne.. Jne. ...

YRITYS SAA:

• Mahdollisuus ratkaista suurenmäärän elinkeinoelämän ongelmia ja tarpeita.
• Mahdollisuus kehittyä pienenä PK- yrityksenä vientiyritykseksi.
• Tehokkaampaa markkinointia
• Oma markkinapaikka työlle, työntekemiselle jne..
• Lisää paikallista toimeliaisuutta 
• Pienentää jätemaksuja
• Pienentää materiaali kustannuksia
• Ostovoiman lisääntyminen
• Mahdollistaa synergia etujen löytymistä
• Kilpailukyky paranee
• Piilotettu tieto/taito käyttöön
• Riittävästi työvoimaa
• Työsuojelu paranee
• Henkinen hyvinvointi paranee
• Henkilöstön tieto / taito lisääntyy
• Uudenlaista koulutusta

Jne.. Jne. ..